5. elokuuta · Kaupunkipulssi

Päästövähennys on vahva näyttö, mutta 2030 vaatii avointa seurantaa

Espoon ilmastopäästöt ovat pudonneet puoleen 1990-luvun tasosta väestön lähes kaksinkertaistuessa. Kaukolämmön päästöjen lähes 90 prosentin lasku näyttää, että kaupungin suurissa perusjärjestelmissä muutos voi näkyä myös koko kaupungin luvuissa.

Espoon päästövähennys on poikkeuksellisen merkittävä paikallinen tulos: päästöt ovat puolittuneet 1990-luvun tasosta samaan aikaan, kun kaupungin väkiluku on lähes kaksinkertaistunut. Tämä ei vielä tee Espoosta hiilineutraalia, mutta se osoittaa, että kasvu ja päästöjen vähentäminen eivät ole automaattisesti toistensa vastakohtia.

Kaukolämmön tuotannon päästöjen lähes 90 prosentin vähennys on tässä olennainen. Lämmitys on asukkaiden arjessa näkymätön palvelu, mutta sen tuotantotapa näkyy kaupungin ilmastoluvuissa ja asumisen ympäristökuormassa. Kun kaukolämmön päästöjen odotetaan laskevan nollaan lähivuosina, Espoolla on uskottava peruste pitää kiinni vuoden 2030 hiilineutraaliustavoitteesta.

Silti tavoite ei ole tulos. Lähivuodet ratkaisevat, toteutuuko ennakoitu nollataso ja miten kokonaispäästöt kehittyvät kasvavassa kaupungissa. Julkisuudessa kannattaa seurata erikseen toteutuneita päästöjä, ennusteita ja niitä toimia, joilla mahdolliset jäljelle jäävät päästöt vähenevät.

Espoon seuraava askel on tehdä etenemisestä asukkaille ymmärrettävää: kertoa säännöllisesti, mikä on jo toteutunut, mikä vasta suunnitteilla ja missä riskit ovat. Ilmastotavoite ansaitsee enemmän kuin juhlapuheen, mutta nykyiset luvut ansaitsevat myös tunnustuksen. Suuri muutos syntyy usein juuri niissä putkissa ja laitoksissa, joita harva arjessaan huomaa.

Hyvää

  • Espoon ilmastopäästöt ovat vähentyneet puoleen 1990-luvun tasosta väkiluvun lähes kaksinkertaistuessa.
  • Kaukolämmön tuotannon päästöt ovat vähentyneet lähes 90 prosenttia.

Huonoa

  • Hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä on edelleen tavoite, ei toteutunut tulos.
  • Kaukolämmön päästöjen nollataso on odotus lähivuosille, joten toteutuminen vaatii seurantaa.

Espoon tulee rakentaa vuoden 2030 hiilineutraaliustavoite kaukolämmön kaltaisten toteutuneiden päästövähennysten varaan ja raportoida avoimesti, miten loppumatka etenee.

Päivän nostot

Espoo vähentänyt päästöjään puoleen 1990-luvulta

Espoo on vähentänyt ilmastopäästöjään puoleen 1990-luvun tasosta, vaikka kaupungin väkiluku on lähes kaksinkertaistunut. Tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä.

Espoo on onnistunut puolittamaan ilmastopäästönsä verrattuna 1990-luvun tilanteeseen, vaikka kaupungin väkiluku on kasvanut merkittävästi. Tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa 80 prosentin vähennystä 1990-luvun päästöistä. Asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet 72 prosenttia.

Keskeinen tekijä päästövähennyksissä on energiaratkaisut. Espoo lopetti kivihiilen käytön kaukolämmön tuotannossa huhtikuussa 2024 ja on siirtynyt sähköpohjaisiin ratkaisuihin, kuten datakeskusten ja jäteveden hukkalämmön hyödyntämiseen, sähkökattiloihin, lämpöpumppuihin ja bioenergiaan. Tämä on vähentänyt kaukolämmön päästöjä 62 prosenttia vuodessa.

Liikenne on nyt suurin yksittäinen päästölähde Espoossa, vastaten noin puolta alueen päästöistä. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet 11 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2025, sähköautojen yleistyessä ja julkisen liikenteen kehittyessä. Espoo on investoinut merkittävästi raideliikenteeseen, kuten Länsimetroon ja Espoon kaupunkirataan.

Seuraava askel on jatkaa kaukolämmön päästöjen vähentämistä nollaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä edistää kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista ja tarjoaa merkittävän esimerkin globaalissa vertailussa.

Suvisaariston Högkopplan-saaresta suunnitellaan luksuslomakohdetta

Espoon Suvisaaristossa sijaitsevaan Högkopplan-saareen suunnitellaan luksuslomakeskusta, joka voisi houkutella kansainvälisiä supertähtiä. Suunnitelmat sisältävät moderneja lomamökkejä ja vanhan huvilan entisöinnin.

Espoon Suvisaariston Högkopplan-saari, joka on aiemmin toiminut Ylen työntekijöiden virkistyskäytössä, on muuttumassa yksityiseksi luksuslomakeskukseksi. Multimiljonääri Asko Schrey osti saaren viime syksynä 742 500 eurolla ja suunnittelee rakentavansa sinne korkeatasoisia lomamökkejä sekä entisöivänsä saaren vanhan huvilan alkuperäisen kaltaiseksi.

Suunnitelmien mukaan saarelle voisi saapua veneellä, helikopterilla tai ilmatyynyaluksella, ja se voisi houkutella jopa kansainvälisiä supertähtiä, kuten Shakiraa tai Christiano Ronaldoa. Espoon kaupungin asemakaavapäällikkö Ossi Keränen pitää suunnitelmia realistisina ja uskoo Schreyn kykyyn toteuttaa hanke.

Saaren kehittämiseksi on suunnitteilla kaavamuutos, sillä luksuslomakylään sopii paremmin ranta-asemakaava kuin nykyinen osayleiskaava. Rakentamisen aikataulu riippuu kaavoitusprosessin etenemisestä. Jos kaava saadaan vireille pian eikä siitä valiteta, rakennustyöt voivat alkaa nopeasti. Espoon kaupunki osallistuu saaren kehitykseen ainoastaan kaavoitusprosessin kautta, ja toteutus tehdään yksityisellä rahoituksella.

Espoon kaukolämmön päästöt vähentyneet lähes 90 prosenttia

Espoon kaukolämmön tuotannon päästöt ovat vähentyneet merkittävästi, ja niiden odotetaan laskevan nollaan lähivuosina. Muutos on vaikuttanut merkittävästi kaupungin ilmastotavoitteisiin.

Espoon kaukolämmön tuotannon päästöt ovat vähentyneet lähes 90 prosenttia huippuvuosista 2014 lähtien, ja niiden odotetaan laskevan nollaan muutaman vuoden kuluessa. Tämä muutos on merkittävä, sillä kolme neljästä espoolaisesta asuu kaukolämmön piirissä. Vielä kymmenen vuotta sitten kaukolämpö oli Espoon suurin ilmastopäästöjen lähde, vastaten lähes puolia kaupungin kaikista päästöistä.

Espoo lopetti kivihiilen käytön kaukolämmön tuotannossa kokonaan huhtikuussa 2024. Muutoksen taustalla on Espoo Clean Heat -ohjelma, joka on Espoon kaupungin ja Fortumin yhteinen hanke. Fortum on alkanut hyödyntää yhä enemmän sähköpohjaisia ratkaisuja kaukolämmön tuotannossa, kuten datakeskusten ja jäteveden hukkalämpöä, sähkökattiloita, lämpöpumppuja sekä biomassasta saatavaa energiaa.

Espoo ei omista energiayhtiöitä, joten energiajärjestelmän kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön ansiosta kaukolämpöä on modernisoitu ja se on säilynyt kilpailukykyisenä ja suosittuna vaihtoehtona espoolaisille. Esimerkkejä uusista investoinneista ovat Nuijalan lämpölaitos ja Hepokorven datakeskuksen lämpöpumppulaitos, jotka ovat aloittaneet toimintansa tänä vuonna.

Espoo Clean Heat -ohjelma on osoittanut, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan luopua nopeasti ja tehokkaasti, mikä on tehnyt Espoosta edelläkävijän sähköpohjaisten lämmitysratkaisujen käyttöönotossa myös globaalisti.