Espoo siirtää kustannuksia laskulle – mutta perustelut eivät saa jäädä siihen

Espoo ottaa käyttöön uuden kunnallisen hulevesimaksun syksyllä 2026. Ensimmäiset laskut lähetetään kiinteistönomistajille, ja niiden odotetaan tuottavan kaupungille noin 2 miljoonaa euroa. Maksu koskee kiinteistöjä, jotka sijaitsevat kaupungin hulevesijärjestelmän alueella, eli asemakaava-alueilla lukuun ottamatta ranta-asemakaava-alueita. Maksu määräytyy kiinteistöllä olevien rakennusten käytön ja kiinteistön koon perusteella ja se laskutetaan vuosittain. Maksujen suuruus vaihtelee 30 eurosta 5 000 euroon. Hulevesimaksu kattaa noin kolmanneksen Espoon hulevesijärjestelmän vuosittaisista kustannuksista. Järjestelmä sisältää muun muassa hulevesien hallinnan julkisilla alueilla, viivytysratkaisut ja imeytysaltaat. Lisäksi Espoossa on jatkossa kaksi hulevesiin liittyvää maksua: kaupungin perimä hulevesimaksu ja Helsingin seudun ympäristöpalvelujen (HSY) perimä hulevesiviemärimaksu.

Espoo on mukana eurooppalaisessa CIRCUIT-hankkeessa, joka keskittyy rakennusmateriaalien kiertotalouden kehittämiseen. Hankkeessa tutkitaan, miten vanhoista rakennuksista irrotettuja osia, kuten ikkunoita ja ovia, voidaan kunnostaa ja käyttää uudelleen uusissa rakennuskohteissa. Tämä vähentää jätteen määrää ja pienentää rakentamisen ympäristövaikutuksia.

Hankkeeseen osallistuu 32 organisaatiota 12 eri maasta, ja se saa rahoitusta Euroopan unionilta. Espoo tekee yhteistyötä muun muassa Lotus Demolitionin, Spolia Designin ja SRV:n kanssa. Hankkeen aikana pyritään löytämään käytännön ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää Espoon lisäksi muuallakin Euroopassa.

CIRCUIT-hankkeessa kokeillaan uusia toimintatapoja kahdeksassa Euroopan maassa, ja sen tuloksia odotetaan hyödynnettävän laajasti kestävän rakentamisen edistämiseksi.

Espoo on ottanut käyttöön Luonto-viisas Espoo -tiekartan, joka asettaa tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle ja lisäämiselle kaupungissa. Tiekartan avulla Espoo pyrkii varmistamaan, ettei luonnon monimuotoisuus vähene pitkällä aikavälillä. Vuoden 2026 aikana Espoo on määritellyt kaupungin periaatteet ekologiselle kompensaatiolle, valmistellut ekologisia ennallistamishankkeita ja tukenut paikallisten yhdistysten luonto- ja kestävyystyötä. Kaupungin ympäristöjohtaja Tarja Söderman korostaa, että Espoo ei voi saavuttaa kunnianhimoisia luontotavoitteitaan yksin, vaan tarvitsee mukaan kaikki kaupungin asukkaat ja kumppanit.

Espoon Kiltaveljenmäkeen suunnitellaan asemakaavan muutosta, joka mahdollistaa uuden päiväkodin ja asuinrakennusten rakentamisen. Muutoksen tavoitteena on vastata Espoon keskuksen päiväkotipaikkojen tarpeeseen. Alueelle rakennetaan uusia kerrostalo- ja pientaloasuntoja, jotka tarjoavat kodin noin 75 uudelle asukkaalle. Kaava-alueella säilytetään osa nykyisestä lähimetsästä ja virkistysreiteistä, mikä on huomioitu myös päiväkodin ja pysäköintijärjestelyjen suunnittelussa.

Kaava-alueen itäosassa sijaitseva 1920-luvun jugend-henkinen pientalo suojellaan, ja sen ympärille rakennetaan uusia asuntoja. Liikennejärjestelyjä on kehitetty, ja Sunantielle suunnitellaan uusia liittymäjärjestelyjä sekä jalankulku- ja pyöräilyreittejä. Päiväkodin pysäköinti sijoittuu ensisijaisesti Kilta-aukiolle, mikä mahdollistaa alueen luontoarvojen säilyttämisen.

Kaavamuutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä vuonna 2024, ja saatu asukaspalaute on huomioitu suunnitelmissa. Seuraavaksi kaavaehdotus etenee päätöksentekoon.

Espoon kaupunki valmistelee Kiltaveljenmäen asemakaavan muutosta, joka mahdollistaisi uuden päiväkodin ja asuinrakennusten rakentamisen alueelle. Päiväkoti sijoittuisi Kiltakallion länsipuolelle, ja sen pysäköintijärjestelyt suunnitellaan huomioiden alueen luonnon erityispiirteet. Alueelle suunnitellaan myös uutta katua, Veljesmäkeä, ja liikennejärjestelyjä muutetaan Sunantien varrella.

Kaavamuutoksen myötä Kiltaveljenmäen pohjois- ja keskiosat sekä lounaiskulma säilyvät paikallisena metsänä, ja alueelle suunnitellaan noin 75 uutta asukasta palvelevia asuinkortteleita ja omakotitaloja. Asuntorakentamisen määrää on vähennetty asukkaiden palautteen perusteella.

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmat sekä valmisteluaineisto olivat nähtävillä vuonna 2024, ja asukkaiden palaute on otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Rakentaminen voi alkaa kaavan hyväksynnän jälkeen, mutta tarkkaa aikataulua ei ole vielä tiedossa.

Espoon kaupunginhallitus on hyväksynyt Koskelonniityn asemakaavan ja siihen liittyvän maankäyttösopimuksen Bodomin kaupunginosassa. Asemakaava kattaa noin 8,2 hehtaarin alueen, josta pääosa on Svenska Småbruk och Egna hem Ab:n omistuksessa ja loput Espoon kaupungin omistamaa maata. Kaava-alueelle suunnitellaan teollisuus-, toimisto- ja varastorakennuksia, mukaan lukien datakeskuksia, joiden hukkalämpö tulee hyödyntää kiinteistön ulkopuolella. Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 32 000 kerrosneliömetriä.

Kaavassa on huomioitu myös hulevesien hallinta sekä ekologisten yhteyksien säilyttäminen. Alueelle tulee noin 1,6 hehtaarin kokoinen lähivirkistysalue, jonka metsäinen luonne säilytetään. Seuraavaksi kaava etenee valtuuston käsiteltäväksi, ja hyväksynnän jälkeen alueen kehittäminen voi alkaa.

Espoon liikunta- ja hyvinvointilautakunta on päättänyt korottaa liikuntapalveluiden hintoja vuoden 2027 alusta alkaen. Lasten ja nuorten liikuntatilojen käyttövuorojen tuntihinnat nousevat 1–2 eurolla, ja ohjattujen liikuntakurssien hinnat kasvavat noin 30 prosenttia. Lisäksi pieniä korotuksia tulee veneilyn maksuihin ja saaristoliikenteen lippuihin. Uimahallien aamu-uinnit poistetaan, ja sarjalippujen hinnat nousevat.

Hintojen korotuksilla pyritään lisäämään liikunnan ja urheilun tulosyksikön maksutuloja 900 000 eurolla vuoden 2027 aikana. Viimeksi korotuksia tehtiin elokuussa, mutta ne eivät koskeneet samoja palveluita. Lautakunnan puheenjohtajan mukaan korotuksiin on jouduttu turvautumaan taloudellisen tilanteen vuoksi.

Seuraavaksi Espoon liikunta- ja hyvinvointilautakunta käsittelee vuoden 2027 talousarvion ja vuosien 2028–2029 taloussuunnitelman kehystä. Investointikehykseen 2027–2036 sisältyvät muun muassa Tapiolan uimahallin peruskorjaus ja Espoonlahden uimahallin korvaavan hallin rakentaminen.

Espoo esittää nollapäästövyöhykkeiden käyttöönottoa kuorma- ja pakettiautoille osana ilmastopäästöjen vähentämistoimia. Tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä, jotka ovat Espoon suurin ilmastopäästöjen lähde. Kaupunki aikoo myös laajentaa latausverkostoa ja tiivistää yhteistyötä yritysten ja muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Espoon kaupunginhallitus on jo päättänyt maksullisen pysäköinnin laajentamisesta ja pyöräliikenteen edistämisohjelmasta vuosille 2026–2036. Lisäksi Espoo panostaa energianeuvontaan ja yksityisten asuntokantojen energiaremonttien vauhdittamiseen. Kaupunki tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoteen 1990. Muutokset edellyttävät myös valtakunnallisia ratkaisuja ja valtion toimia.