Espoo satsaa liikuntaan – krikettikenttä ja maksujen uudistus muuttavat arkea

Espoon liikunta- ja hyvinvointilautakunta on hyväksynyt muutokset liikunnan ja urheilun maksuihin kokouksessaan 23. huhtikuuta 2026. Uudistuksissa on huomioitu puuttuvien hintaryhmien tilavaraukset, puistojumppien tilavaraukset sekä korotuksia uimahallituotteiden hintoihin. Muutokset astuvat voimaan 1. elokuuta 2026, ja niillä pyritään kasvattamaan kaupungin maksutuloja. Uudet hinnat ovat arvonlisäverottomia, ja lopullisiin hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva arvonlisävero.

Tämä hinnastouudistus vaikuttaa moniin espoolaisiin, sillä se kattaa laajasti kaupungin tarjoamia liikuntapalveluita. Uudistuksilla pyritään tukemaan kaupungin taloudellista kestävyyttä ja tarjoamaan monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kuntalaisille. Esimerkiksi puistojumpat ja uimahallien palvelut ovat suosittuja ajanviettotapoja, ja muutokset voivat vaikuttaa niiden käyttöön.

Seuraavaksi espoolaiset voivat tutustua tarkemmin uusiin hintoihin Espoon kaupungin verkkosivuilla. Tämä antaa hyvän mahdollisuuden suunnitella tulevaa liikuntakäyttöä ja varautua mahdollisiin muutoksiin budjetissa. Kaupunki kannustaa asukkaitaan hyödyntämään monipuolisia liikuntapalveluita jatkossakin, vaikka hinnat hieman muuttuvatkin.

Espoossa Aalto-yliopistossa järjestetään väitöstilaisuus, jossa M.Sc. Fedor Nigmatulin esittelee tutkimustaan fotoniikan ja nanotekniikan alalta. Tilaisuus pidetään Tietotekniikan talon salissa T2 15. heinäkuuta 2026 klo 12-15. Väitöskirja käsittelee kahden ulottuvuuden materiaalien ominaisuuksia, erityisesti niiden sovellusmahdollisuuksia spintroniikassa ja polaritoniikassa. Tutkimuksessa on kehitetty uusia menetelmiä 2D-materiaalien magneettisten ilmiöiden mittaamiseen ja energiansiirron parantamiseen.

Tämä väitös tuo merkittäviä edistysaskeleita Espoon ja laajemminkin Suomen teknologia- ja tiedeyhteisölle. Tutkimuksen tulokset voivat avata uusia mahdollisuuksia yrityksille, jotka kehittävät innovatiivisia sovelluksia esimerkiksi elektroniikassa ja tietotekniikassa. Kaksiulotteisten materiaalien parempi ymmärrys ja hyödyntäminen voivat johtaa tehokkaampiin ja kestävämpiin teknologisiin ratkaisuihin, mikä tukee alueen elinkeinoelämän kehitystä ja kilpailukykyä.

Seuraavaksi väitöstilaisuuden jälkeen tutkimustuloksia pyritään viemään käytäntöön yhteistyössä teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa. Kiinnostuneet voivat osallistua tilaisuuteen paikan päällä tai seurata sitä etänä. Lisätietoa väitöskirjasta ja sen tuloksista on saatavilla Aalto-yliopiston verkkosivuilta, missä väitöskirjan esittelykappale on luettavissa viikkoa ennen tilaisuutta.

Espoon Otaniemessä, Aalto-yliopistolla, DI Aimad El Issaoui esittelee väitöskirjassaan uuden menetelmän, joka hyödyntää laserkeilausta teiden vaurioiden tunnistamiseen ja mittaamiseen. Väitöstilaisuus järjestetään 4. elokuuta 2026 Otakaari 4:ssä salissa 216. Tutkimuksessa kehitetty menetelmä mahdollistaa teiden urien, halkeamien ja muiden vaurioiden mittaamisen automaattisesti tavallisen ajonopeuden aikana, mikä parantaa mittausten tarkkuutta ja tehokkuutta verrattuna perinteisiin menetelmiin.

Tämä uusi teknologia voi merkittävästi parantaa teiden kunnossapitoa ja liikenneturvallisuutta Espoossa ja muualla Suomessa. Tiedotteen mukaan laserkeilain tuottaa tarkan kolmiulotteisen pistepilven, jonka avulla algoritmit tunnistavat ja mittaavat teiden vauriot. Tämä mahdollistaa kunnossapitotoimenpiteiden kohdistamisen tarkemmin ja ajoissa, mikä voi säästää kustannuksia ja parantaa tienkäyttäjien turvallisuutta. Menetelmä tukee myös itseajavien autojen kehitystä, sillä niiden antureita voidaan hyödyntää tieolosuhteiden seurantaan.

Seuraavaksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin tieverkoston kunnossapidon suunnittelussa. Espoon kaupunki ja muut kunnossapidosta vastaavat tahot voivat harkita tämän teknologian käyttöönottoa osana teiden kunnossapitoa. Kiinnostuneet voivat seurata väitöstilaisuutta ja tutustua väitöskirjan sähköiseen esittelykappaleeseen Aalto-yliopiston verkkosivuilla ennen tapahtumaa.

Aalto-yliopiston professori Päivi Törmän johtama SuperC-konsortio on tehnyt merkittävän läpimurron suprajohteiden tutkimuksessa. Tekoälyä hyödyntävä menetelmä on mahdollistanut kahden uuden suprajohdemateriaalin, YRu3B2:n ja LuRu3B2:n, löytämisen. Suprajohteet ovat materiaaleja, jotka kuljettavat sähkövirtaa ilman vastusta, ja niitä käytetään esimerkiksi kvanttitietokoneissa ja lääketieteellisissä kuvantamislaitteissa. Tavoitteena on löytää huoneenlämmössä toimiva suprajohde vuoteen 2033 mennessä, mikä voisi merkittävästi vähentää energiankulutusta globaalisti.

Tämä tutkimus avaa uusia mahdollisuuksia sekä tieteelle että teollisuudelle. Suprajohteiden kehitys voi tulevaisuudessa vähentää tietotekniikan ja datakeskusten energiankulutusta, mikä puolestaan pienentäisi IT-alan hiilijalanjälkeä. Tekoälyn avulla voidaan käsitellä jopa miljardeja materiaaleja, mikä nopeuttaa huomattavasti potentiaalisten suprajohteiden löytämistä. Tämä on suuri askel kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Seuraavaksi Aalto-yliopiston tutkimus on esillä Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä, joka pidetään 1.9.-30.10.2026. Näyttely tarjoaa tilaisuuden tutustua tutkimuksen tuloksiin ja niiden mahdollisuuksiin. Espoolaiset voivat vierailla näyttelyssä ja saada lisätietoa siitä, miten paikallinen tutkimus vaikuttaa globaaleihin haasteisiin.