Espoon yt-neuvottelut päättyivät erimielisinä – henkilöstö huolissaan

Espoo ei enää rakenna liikennepolitiikkaansa vain uusien väylien varaan, vaan alkaa ohjata sitä, missä autolla pysähdytään ja millä kalustolla keskustamaisille alueille ajetaan. Se on näkyvä muutos arjessa – ja pääosin perusteltu.

Lokakuussa maksullinen pysäköinti tuli Soukkaan ja Finnooseen, kuten jo aiemmin Tapiolaan ja Otaniemeen. Hinta on vyöhykkeestä riippuen 2,5–3,5 euroa tunnilta, ja maksullisuus alkaa heti, kun merkit ovat paikallaan. Autoilijalle muutos on hyvin konkreettinen: aiemmin maksuton kadunvarsi muuttuu kuluksi ilman pitkää siirtymäaikaa.

Samaan aikaan Espoo valmistelee nollapäästövyöhykkeitä kuorma- ja pakettiautoille. Tavoite on vähentää liikenteen päästöjä, melua ja ilman epäpuhtauksia, mutta kyse ei ole vielä päätetystä järjestelmästä. Vyöhykkeiden rajat, aikataulu ja siirtymäajat puuttuvat. Ne ratkaisevat, väheneekö haitta oikeasti vai siirtyykö liikenne viereisille kaduille – ja miten kustannus osuu pieniin kuljetusyrityksiin.

Myös koulukatuja on vasta selvitetty. Ajatus on järkevä, jos sillä tehdään koulumatkoista turvallisempia eikä vain siirretä saattoliikennettä seuraavaan kortteliin.

Espoon kannattaa jatkaa ohjaavaa linjaa. Mutta seuraava askel ei saa olla uusi iskulause, vaan julkiset kartat, realistiset siirtymäajat ja selkeä arvio yritysvaikutuksista.