Espoon asuntopolitiikassa alkaa näkyä kaksijakoinen kuva. Kaupunki lisää mahdollisuuksia rakentaa: Perusmäessä on haussa 53 omakotitonttia, Ylä-Soukassa kaavaehdotus mahdollistaisi koteja noin 400 uudelle asukkaalle metroaseman lähelle, ja Kiltaveljenmäkeen Espoon keskuksessa suunnitellaan asuntoja sekä kahdeksanryhmäistä päiväkotia.
Nämä ovat kuitenkin eri vaiheissa olevia suunnitelmia ja tontteja, eivät vielä asuntoja, joihin kukaan muuttaa. Samaan aikaan vuoden 2025 lopussa Espoossa oli 447 yksinelävää asunnotonta, 43 enemmän kuin vuotta aiemmin, sekä 14 asunnotonta lapsiperhettä. Erityisesti nuorten miesten tilanne on huolestuttava.
Tästä ei voi päätellä, että Soukan kaava tai Perusmäen tonttihaku aiheuttaisi asunnottomuutta tai että ne olisivat tarpeettomia. Päinvastoin: asuntojen ja palvelujen rakentaminen on järkevää. Mutta omakotitontit ja tulevat markkinaehtoiset asunnot eivät automaattisesti auta ihmistä, jolla ei ole varaa, vuokrasopimusta tai kykyä selvitä asunnonhausta.
Myönteinen vastasignaali on, että Espoon Asunnot on saanut tyhjiä asuntoja paremmin täytettyä. Se kertoo, että myös olemassa olevan asuntokannan käyttöä voi parantaa. Seuraava olennainen mittari on, kohdistuuko uusi tuotanto kohtuuhintaiseen asumiseen ja alkaako nuorten miesten asunnottomuus vähentyä.