Luontoa aletaan käsitellä Espoossa myös rakenteena, ei vain kohteina

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Siikjärvenpellon asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa lastenkodin toiminnan jatkumisen Siikajärvellä. Asemakaavan muutos sallii lastenkotitoimintojen kehittämisen lisärakentamisen kautta. Alueen rakennusoikeus kasvaa 400 kerrosneliömetrillä, ja kokonaisrakennusoikeus on nyt 2 285 kerrosneliömetriä. Lisäksi alueella sijaitseva vanha navettarakennus suojellaan.

Asemakaavan muutos koskee korttelin 76002 pohjoisosassa olevaa kiinteistöä, joka on aiemmin toiminut opetustoimintaa palvelevana alueena. Majoitusrakennuksessa on toiminut lastenkoti vuoden 2020 keväästä lähtien tilapäisellä luvalla. Hyväksytty muutos mahdollistaa myös asuinpientalon pysymisen asuinkäytössä.

Seuraavaksi alueen maanomistaja voi edetä lastenkotitoimintojen kehittämisessä ja lisärakentamisessa hyväksytyn asemakaavan mukaisesti.

Ylä-Soukan alueelle Espoon Soukassa suunnitellaan merkittävää asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa uusien asuinkerrostalojen rakentamisen. Kaavamuutosehdotus tuo alueelle koteja noin 400 uudelle asukkaalle. Suunnitelman mukaan rakentaminen sijoittuu Soukan metroaseman läheisyyteen, ja etäisyys metroasemalle on lyhimmillään vain 50 metriä.

Rakentamisen määrä on vähentynyt kolmanneksella alkuperäisestä suunnitelmasta, ja alueelle rakennetaan myös uusi pysäköintilaitos. Kaavamuutoksessa huomioidaan alueen luontoarvot, kuten liito-oravien suojelu ja niiden kulkuyhteyksien toimivuus.

Kaavamuutoksen hakijoina ovat SATO Oy ja Espoon kaupunki, ja he vastaavat myös kaavamuutoksen laatimiskustannuksista. Muutosehdotus on nähtävillä 30. syyskuuta 2026 alkaen, jonka jälkeen pyydetään tarvittavat lausunnot ja kannanotot.

Espoon kaupunginhallitus on päättänyt ottaa käyttöön tiukemmat hiilijalanjäljen raja-arvot uudisrakentamisessa, erityisesti kolmikerroksisissa asuinkerrostaloissa. Uudet raja-arvot astuvat voimaan 1. tammikuuta 2027 alkaen ja koskevat sekä uusia asemakaavahankkeita että tontinluovutuksia. Espoo asettaa raja-arvot 10 % tiukemmiksi kuin kansalliset vaatimukset, mikä tarkoittaa, että rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälki ei saa ylittää 14,4 kg CO₂e/m²/a vuoden 2028 loppuun mennessä ja 10,8 kg CO₂e/m²/a vuoden 2029 alusta alkaen.

Hiilijalanjäljen laskennassa ja raportoinnissa noudatetaan ympäristöministeriön rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmää. Laskenta tulee esittää ennen tontinluovutusta koskevan sopimuksen allekirjoittamista, ja raja-arvon alittuminen on osoitettava rakennusluvan yhteydessä ilmastoselvityksellä. Poikkeustapauksissa raja-arvoa voidaan olla soveltamatta perustelluista syistä.

Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt suojella 20 hehtaarin kokoisen metsäalueen Velskolassa. Päätös on osa laajempaa luonnonsuojelualoitteiden sarjaa, ja se kattaa noin kaksi kolmasosaa alun perin ehdotetusta 30 hehtaarista. Uudenmaan elinvoimakeskus maksaa suojelusta 181 000 euroa, mikä kattaa merkittävän osan alueen suojelukustannuksista.

Alueella noudatetaan luonnonsuojelualueille asetettuja sääntöjä, jotka kieltävät muun muassa metsänhoitotoimet ja rakentamisen. Alueella saa kuitenkin liikkua poluilla, poimia marjoja ja metsästää. Keskustelua jäljelle jäävän 10 hehtaarin suojelemiseksi jatketaan vuonna 2027.

Espoon kaupunginhallitus käsittelee valtuustoaloitetta Tvijälpin saaren muuttamisesta luonnonsuojelualueeksi. Tvijälp on Westendin edustalla sijaitseva 16 hehtaarin saari, joka on suurimmaksi osaksi luonnontilainen ja rakentamaton. Aloitteen mukaan suojelualueeseen tulisi sisällyttää myös saaren länsipuolella oleva lintuluoto. Tvijälpin saarella on havaittu merkittäviä luontoarvoja, kuten useita uhanalaisia lintulajeja. Espoon kaupunki on teettänyt saarelle luontoselvityksen, joka suosittelee saaren suojelua. Kaupunginhallitus on toistaiseksi siirtänyt asian käsittelyn, ja päätöksenteko jatkuu myöhemmin.

Hepokorvessa on avattu uusi ulkoilureitti ja kävelytie, joka yhdistää Pellaksenmäen ja Oittaan verkostot. Reitti kulkee Kehä III:n alitse Hepokorvenportin alikulusta ja liittyy Oittaan aiemmin rakennettuun verkostoon. Uusi reitti on valaistu ja se kuuluu talvikunnossapidon piiriin. Lisäksi reitin varrella on rakennettu liito-oravatolppia ja saneerattu alikulku.

Kehätien varrella kulkeva jalankulku- ja pyörätie Hepokorvenportin alikululta Kylänportille on avattu takaisin käyttöön. Tämä reitti palvelee myös erikoistilanteissa datakeskuksen liikenteen varatienä, mutta normaalisti sillä ei ole moottoriajoneuvoliikennettä.

Tilapäiset poikkeusjärjestelyt ovat voimassa noin kahden vuoden ajan, jolloin työmaaliikenne on väistämisvelvollinen. Hepokorvenkaari jää pysyvään käyttöön rakentamisen jälkeen.

Espoon Keilaniemessä ja Länsiväylällä alkaa merkittävä siltahanke lokakuussa 2026, joka valmistuu arviolta vuonna 2028. Hanke sisältää uuden suoran yhteyden rakentamisen Keilaniemestä Länsiväylälle sekä Tapiolansillan ja kahdeksan muun sillan kunnostamisen. Projektin tavoitteena on parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta alueella, mikä mahdollistaa myös Keilaniemen alueen kehittämisen.

Hankkeen kustannukset ovat noin 30 miljoonaa euroa, ja se toteutetaan yhteistyössä Väyläviraston, Espoon kaupungin, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Fintrafficin kanssa. Rakennustöiden aikana liikenteeseen tulee väliaikaisia järjestelyjä, jotka ilmoitetaan etukäteen. Tapiolansillan uudelleenrakennuksen aikana liikenteelle järjestetään kiertotie Westendiin Helsingin ja Tapiolantien suunnista. Länsiväylä pysyy avoinna molempiin suuntiin, mutta liikennejärjestelyt voivat vaikuttaa kulkuun.

Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsittelee 5. lokakuuta suunnitteluvarausta, joka koskee Westendin asemanseudun kehittämistä. Varausta ehdotetaan Urbanizator Oy:lle, JM Suomi Oy:lle ja JATS Property Development Oy:lle, ja se kattaa noin 4,1 hehtaarin alueen, joka on Espoon kaupungin omistuksessa. Suunnitteluvarausta varten yritykset ovat selvittäneet alueen kehittämismahdollisuuksia yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Tavoitteena on muuttaa nykyinen liikenneympäristö viihtyisäksi alueeksi, jossa yhdistyvät asuminen, palvelut ja joukkoliikenne. Alueen kehittämisellä pyritään myös vahvistamaan yhteyksiä Tapiolaan. Vaikka kyseessä ei ole vielä valmis suunnitelma, se tarjoaa pitkän aikavälin kehitysnäkymän vuosille 2020–2060.