Kymmenen miljoonan säästö ei saa jäädä yt-otsikoksi

Espoossa järjestetään maksuttomia luontoretkiä lapsiryhmille Villa Elfvikin lähiluontoon 2. syyskuuta - 9. lokakuuta 2026 välisenä aikana. Retket ovat suunnattu 5–10-vuotiaille lapsille ja ne sopivat päiväkoti-, esiopetus- ja iltapäiväkerhoryhmille sekä peruskoulun 1–4-luokille. Ryhmäkoko on suositeltu olevan 15 lasta, ja jokainen ryhmä voi varata yhden retken.

Retket tarjoavat lapsille mahdollisuuden tutustua syksyiseen luontoon tarinoiden ja leikkien avulla. Nuoremmat lapset pääsevät tutkimaan kosteikkoluonnon erikoisuuksia, kun taas vanhemmat lapset tutustuvat metsän ja niittyjen ötököihin. Retken kesto on kaksi tuntia, ja siihen sisältyy evästauko.

Retkien varauskalenteri avautuu 5. elokuuta 2026 klo 9:00. Varaus tehdään sähköisesti, ja retkiä on tarjolla sekä aamuisin että iltapäivisin. Jos kulkuyhteydet vaikeuttavat aamuretken aloitusta, voi aloitusaikaa sovittaa ilmoittamalla asiasta lisätiedoissa.

Luontoretket ovat osa Luonto-viisas Espoo -toimintaa, joka pyrkii vahvistamaan lasten luontosuhdetta ja opettamaan vastuullista ulkoilua samalla kun kaupunki kasvaa.

Espoon Tapiolassa sijaitsevassa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) puukerrostalossa on havaittu ikkunoiden rikkoutumisia, jotka ovat aiheuttaneet turvallisuusriskin talon asukkaille ja piha-alueella liikkuville. Vuonna 2021 valmistuneessa 13-kerroksisessa talossa on 165 asuntoa, joista suurin osa on yksiöitä.

Kolmen vuoden aikana on rikkoutunut kymmenen ikkunaa, ja lasin sirpaleita on pudonnut maahan. Hoasin toimitusjohtaja Matti Tarhio kertoo, että kukaan ei ole loukkaantunut, mutta varotoimenpiteenä kaikkiin ikkunoihin asennetaan turvanarut heinä-elokuun aikana. Narut estävät ikkunoita avautumasta liiaksi asuntoihin.

Hoas aloittaa 13. heinäkuuta laajan kartoituksen, jossa tarkastetaan kaikki talon noin 600 ikkunaa. Kartoituksessa ovat mukana rakennesuunnittelija ja ikkunafirma. Tavoitteena on selvittää, onko kyse asennusvirheestä, tuotevirheestä vai puukerrostaloon liittyvästä ongelmasta. Tarhio myöntää, että asukkaita ei ole riittävästi informoitu turvallisuusriskeistä, mutta lisäinformaatiota on luvassa.

Hoas on aiemmin pitänyt tapauksia satunnaisina vahinkoina, mutta nyt rikkoutumisten lisääntyessä on päätetty selvittää tilanne perinpohjaisesti.

Espoon maastopyöräilyreitit ovat saaneet lisävahvistusta uusien reittien myötä. Espoon Keskuspuiston reitti on noin 2,4 kilometriä pitkä ja sisältää teknisesti haastavia kohtia vaihtelevassa maastossa. Tämä tekee siitä ihanteellisen kokeneemmille pyöräilijöille, jotka etsivät uusia haasteita.

Oittaan alueella puolestaan on rakennettu 2,5 kilometrin pituinen maastopyöräreitti, joka tarjoaa kumpuilevaa singleträkkiä ja osittain sorastettua reittiä. Tämä reitti sopii hyvin myös vähemmän kokeneille pyöräilijöille, jotka haluavat nauttia luonnosta ja kehittää taitojaan.

Uudet reitit parantavat Espoon tarjontaa maastopyöräilijöille ja tukevat kaupungin tavoitetta edistää ulkoilua ja liikuntaa luonnonläheisessä ympäristössä. Espoon kaupunki jatkaa reittien kehittämistä ja ylläpitoa varmistaakseen, että ne pysyvät turvallisina ja houkuttelevina käyttäjille.

Espoo Innovation Day -tapahtuma järjestettiin jälleen kerran, ja se keräsi suurlähettiläitä ja kauppakamareita lähes 50 maasta tutustumaan Espoon ainutlaatuiseen innovaatioyhteisöön. Tapahtuma tarjosi diplomaattiyhteisölle mahdollisuuden kokea Espoon innovointikulttuuri ja sen kansainväliset yhteistyömahdollisuudet. Espoon pormestari Kai Mykkänen korosti puheessaan Espoon avoimuutta ja kansainvälisyyttä sekä merkitystä globaalille yhteistyölle ja menestykselle.

Espoossa kehitetyt ratkaisut, kuten turvallinen ja datavetoinen synnytyksen käynnistäminen, kvanttiteknologia sekä seuraavan sukupolven antennit avaruus- ja ilmailukäyttöön, esiteltiin kansainvälisille vieraille. Vieraat pääsivät myös tutustumaan Kivenlahden EriCa-vihreän kemian keskukseen ja WeeGee-näyttelykeskukseen, jossa esiteltiin Espoon kulttuuritoimijoiden tarjoamia yhteistyömahdollisuuksia.

Neljättä kertaa järjestetty Espoo Innovation Day on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä tapahtumana, joka vahvistaa Espoon roolia Pohjois-Euroopan kiinnostavimpien tieteen ja innovaation keskusten joukossa. Tapahtuma tukee tieteen, taiteen ja liiketoiminnan kohtaamista sekä syventää Espoon yhteistyötä suurlähetystöjen kanssa.

Tapahtuman järjestivät Espoon kaupunki ja Enter Espoo yhteistyössä Aalto-yliopiston ja VTT:n kanssa. Järjestäjien mukaan tapahtuma tukee Espoon kansainvälistä näkyvyyttä ja houkuttelee kansainvälisiä delegaatioita Suomeen.

Laaksolahden uimaranta Espoossa suljetaan perjantaina 24. heinäkuuta 2026 klo 18. Samalla päättyy hengenpelastajien valvonta rannalla. Valvonnan lopettamisen syynä on laaja sinileväkasvusto, joka on tehnyt uimisen turvattomaksi.

Espoon seudun ympäristöterveyspalvelut seuraavat sinilevätilannetta Laaksolahdessa ja muilla kaupungin virallisilla uimarannoilla. Ajantasaiset tiedot sinilevätilanteesta löytyvät ulkoliikunta.fi-sivustolta. Sinilevätilanne voi muuttua nopeasti, joten rannan käyttäjiä suositellaan tarkistamaan olosuhteet paikan päällä ennen uimista.

Rannalle on myös asetettu ohjeet sinilevän tunnistamiseen. Espoon seudun ympäristöterveyspalvelut muistuttavat, että sinilevän esiintyessä uimista tulisi välttää, sillä se voi aiheuttaa terveyshaittoja.

Espoon alueella on rantoja, joilla ei ole havaittu sinilevää viimeisten viiden vuoden aikana, mutta lämpenevä sää voi kiihdyttää sinilevän kasvua. Espoon alueen ympäristöterveyspalvelut valvoo veden laatua Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten uimarannoilla. Sinilevää voi esiintyä nopeasti muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi, joten veden tarkistaminen on suositeltavaa ennen uimista. Sinilevä voi aiheuttaa oireita kuten pahoinvointia ja silmien, nenän tai hengitysteiden ärsytystä. Uimista sinileväisessä vedessä ei suositella, eikä vettä tulisi käyttää saunassa, peseytymiseen tai kasvien kasteluun.

Sinilevä näkyy vedessä aluksi pieninä vihertävinä tai kellertävinä pisteinä, mutta suurempina määrinä se voi muodostaa levämassoja veden pinnalle. Määrä voi tehdä vedestä sameaa ja vihreää. Rantaan ajautunut levämassa voi näyttää paksulta maalilta tai hernekeitolta. Vanhetessaan sinilevän väri voi muuttua ruskehtavaksi tai jopa turkoosiksi, ja sillä on usein tunkkainen haju.

Ajankohtainen tieto sinilevätilanteesta löytyy ulkoliikunta.fi-sivustolta. On tärkeää seurata tilannetta, sillä sinilevätilanne voi muuttua nopeasti.

Espoo on onnistunut puolittamaan ilmastopäästönsä verrattuna 1990-luvun tilanteeseen, vaikka kaupungin väkiluku on kasvanut merkittävästi. Tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaa 80 prosentin vähennystä 1990-luvun päästöistä. Asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet 72 prosenttia.

Keskeinen tekijä päästövähennyksissä on energiaratkaisut. Espoo lopetti kivihiilen käytön kaukolämmön tuotannossa huhtikuussa 2024 ja on siirtynyt sähköpohjaisiin ratkaisuihin, kuten datakeskusten ja jäteveden hukkalämmön hyödyntämiseen, sähkökattiloihin, lämpöpumppuihin ja bioenergiaan. Tämä on vähentänyt kaukolämmön päästöjä 62 prosenttia vuodessa.

Liikenne on nyt suurin yksittäinen päästölähde Espoossa, vastaten noin puolta alueen päästöistä. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet 11 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2025, sähköautojen yleistyessä ja julkisen liikenteen kehittyessä. Espoo on investoinut merkittävästi raideliikenteeseen, kuten Länsimetroon ja Espoon kaupunkirataan.

Seuraava askel on jatkaa kaukolämmön päästöjen vähentämistä nollaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä edistää kaupungin ilmastotavoitteiden saavuttamista ja tarjoaa merkittävän esimerkin globaalissa vertailussa.

Espoon Suvisaariston Högkopplan-saari, joka on aiemmin toiminut Ylen työntekijöiden virkistyskäytössä, on muuttumassa yksityiseksi luksuslomakeskukseksi. Multimiljonääri Asko Schrey osti saaren viime syksynä 742 500 eurolla ja suunnittelee rakentavansa sinne korkeatasoisia lomamökkejä sekä entisöivänsä saaren vanhan huvilan alkuperäisen kaltaiseksi.

Suunnitelmien mukaan saarelle voisi saapua veneellä, helikopterilla tai ilmatyynyaluksella, ja se voisi houkutella jopa kansainvälisiä supertähtiä, kuten Shakiraa tai Christiano Ronaldoa. Espoon kaupungin asemakaavapäällikkö Ossi Keränen pitää suunnitelmia realistisina ja uskoo Schreyn kykyyn toteuttaa hanke.

Saaren kehittämiseksi on suunnitteilla kaavamuutos, sillä luksuslomakylään sopii paremmin ranta-asemakaava kuin nykyinen osayleiskaava. Rakentamisen aikataulu riippuu kaavoitusprosessin etenemisestä. Jos kaava saadaan vireille pian eikä siitä valiteta, rakennustyöt voivat alkaa nopeasti. Espoon kaupunki osallistuu saaren kehitykseen ainoastaan kaavoitusprosessin kautta, ja toteutus tehdään yksityisellä rahoituksella.

Espoon kaukolämmön tuotannon päästöt ovat vähentyneet lähes 90 prosenttia huippuvuosista 2014 lähtien, ja niiden odotetaan laskevan nollaan muutaman vuoden kuluessa. Tämä muutos on merkittävä, sillä kolme neljästä espoolaisesta asuu kaukolämmön piirissä. Vielä kymmenen vuotta sitten kaukolämpö oli Espoon suurin ilmastopäästöjen lähde, vastaten lähes puolia kaupungin kaikista päästöistä.

Espoo lopetti kivihiilen käytön kaukolämmön tuotannossa kokonaan huhtikuussa 2024. Muutoksen taustalla on Espoo Clean Heat -ohjelma, joka on Espoon kaupungin ja Fortumin yhteinen hanke. Fortum on alkanut hyödyntää yhä enemmän sähköpohjaisia ratkaisuja kaukolämmön tuotannossa, kuten datakeskusten ja jäteveden hukkalämpöä, sähkökattiloita, lämpöpumppuja sekä biomassasta saatavaa energiaa.

Espoo ei omista energiayhtiöitä, joten energiajärjestelmän kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön ansiosta kaukolämpöä on modernisoitu ja se on säilynyt kilpailukykyisenä ja suosittuna vaihtoehtona espoolaisille. Esimerkkejä uusista investoinneista ovat Nuijalan lämpölaitos ja Hepokorven datakeskuksen lämpöpumppulaitos, jotka ovat aloittaneet toimintansa tänä vuonna.

Espoo Clean Heat -ohjelma on osoittanut, että fossiilisten polttoaineiden käytöstä voidaan luopua nopeasti ja tehokkaasti, mikä on tehnyt Espoosta edelläkävijän sähköpohjaisten lämmitysratkaisujen käyttöönotossa myös globaalisti.

Espoossa järjestetään elokuun aikana useita taideiskuja, jotka tuovat yllätyksellisiä elämyksiä kaupunkilaisten arkeen. Espoon kaupungin kulttuuritalot ja -palvelut toteuttavat tapahtumat yhdessä valittujen ammattilaistaiteilijoiden kanssa. Tapahtumien teema on tänä vuonna rauhan ja toivon rakentaminen, ja ne tarjoavat taiteilijoille mahdollisuuden näkyä samalla kun ne lisäävät kaupunkilaisten viihtyvyyttä.

Yksi tapahtumista on Toisissa tiloissa -ryhmän uusi yhteisöllinen esitystaidehanke, Rauhanliikekannallepano, joka nähdään Espoo-päivänä lauantaina 29. elokuuta. Esityksen tarkoituksena on herättää rauhantahtoa ja vahvistaa solidaarisuuden tunnetta. Osallistujat toteuttavat yhdessä taiteilijoiden kanssa kollektiivisia rauhanliikkeitä, jotka yhdistävät piirteitä sotilaallisista manöövereistä ja massamielenosoituksista.

Tulevaisuustarinoita-tapahtumassa nähdään yhteensä 13 taideiskua eri puolilla Espoota. Tapahtumat tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuden osallistua ja kokea taidetta arjen keskellä. Espoon kaupunki toivoo, että taideiskut tuovat iloa ja herättävät keskustelua ajankohtaisista aiheista.

Espoon asukkaat pääsevät elokuussa nauttimaan yllättävistä taide-elämyksistä, kun ammattitaiteilijat tuovat esityksiään julkisille paikoille. Tapahtumat ovat osa Future Stories -konseptia, joka keskittyy kestävän kehityksen teemoihin ja järjestetään nyt neljättä kertaa. Tämän vuoden teemana on rauhan ja toivon rakentaminen.

Ohjelmassa on muun muassa osallistava esittävän taiteen tapahtuma, joka edistää rauhantahtoa, nukketeatteria ja tankotanssiesitys. Yksi merkittävistä tapahtumista on Rauhanliikekannallepano, Toisissa tiloissa -kollektiivin uusi projekti, joka kannustaa kansalaisia rauhantahtoon ja yhteisöllisyyteen globaalin poliittisen epävakauden aikana. Tämä esitys nähdään Espoo-päivänä lauantaina 29. elokuuta.

Tapahtumien järjestämisestä vastaavat Espoon kaupungin Kulttuuritilat ja -palvelut yhdessä valittujen taiteilijoiden kanssa. Ammattitaiteilijat valittiin avoimen haun kautta keväällä. Yhteensä 13 Art Mob -toteuttajaa esiintyy eri päivinä ympäri Espoota.

Future Stories -konsepti ja Art Mobs -esitykset rikastuttavat kaupunkiympäristöä, tuovat esiin ajankohtaisia aiheita ja antavat taiteilijoille näkyvyyttä. Osallistujat voivat myös halutessaan osallistua tapahtumiin, jotka yhdistävät piirteitä sotilasoperaatioista, massamielenosoituksista ja viime vuosisadan happening-perinteistä.

Espoon Karaniityssä suunnitellaan uuden suomenkielisen alakoulun ja virkistyspalveluiden rakentamista, mikä on herättänyt huolta alueen ruotsinkielisen yhteisön keskuudessa. Kaupunkisuunnittelukeskuksen järjestämässä asukastilaisuudessa 19. toukokuuta 2026 keskusteltiin kaavamuutoksista, jotka toisivat uuden koulun Karamalmens skolanin viereen. Osallistujat toivat esiin huolensa siitä, että uusi koulu saattaisi heikentää ruotsinkielisen yhteisön yhteisöllisyyttä ja tiloja.

Tilaisuudessa nousi esiin myös kysymyksiä nykyisten palveluiden, kuten Karamalmens skolanin ja Karamalmens daghemin, säilyttämisestä ja kehittämisestä. Alueella on pulaa päiväkotipaikoista, ja monet toivovat, että nykyiset palvelut saavat riittävästi tilaa ja resursseja. Uuden koulun sijaintia kritisoitiin, ja osa osallistujista ehdotti vaihtoehtoista paikkaa alueen eteläosassa, mutta siellä maankäyttöä rajoittavat liito-oravien ydinalueet.

Lisäksi keskusteltiin siitä, tulisiko alueelle rakentaa uusia liikuntapalveluita vai säilyttää se luonnonvaraisena. Moni toivoi, että alueen puisto säilyisi mahdollisimman luonnontilaisena ilman uusia rakennelmia.

Seuraavaksi kaupunki jatkaa suunnitelmien tarkentamista ja ottaa huomioon asukastilaisuudessa esitetyt näkökulmat. Päätöksiä odotetaan lähikuukausina.

Espoon kaupunginhallitus käsittelee 10. elokuuta ehdotusta yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta, jotka alkaisivat 2. syyskuuta. Neuvottelut koskisivat kaupungin koko henkilöstöä, noin 11 000 henkilöä, ja niillä pyritään saavuttamaan enintään 10 miljoonan euron säästöt vuosittain henkilöstökuluissa. Mahdolliset vähennykset eivät kuitenkaan kohdistu perusopetuksen, lukion tai varhaiskasvatuksen opetus- tai kasvatustehtäviin, mikä rajaa noin 8 000 työntekijää vähentämistoimien ulkopuolelle.

Neuvottelujen piirissä olisi noin 3 000 työntekijää, ja ne voisivat johtaa organisaatiomuutoksiin, toimintojen uudelleenjärjestelyihin, irtisanomisiin, osa-aikaistamisiin tai lomautuksiin. Yt-neuvottelut kestäisivät vähintään kuusi viikkoa. Kaupunki pyrkii tasapainottamaan talouttaan, sillä sopeuttamistarve on yhteensä noin 220 miljoonaa euroa, ja tavoitteena on keskimäärin 70 miljoonan euron vuosivaikutukset vuosien 2027 ja 2029 välillä.

Espoo on käynnistänyt Oittaan ulkoilualueen kehittämisen, ja asukkailla sekä alueesta kiinnostuneilla yrityksillä on mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun 8.6.–31.7.2026 välisenä aikana. Oittaan alueelle suunnitellaan monipuolisempia matkailu-, ulkoilu- ja virkistyspalveluja, mikä luo uusia mahdollisuuksia myös yrityksille.

Vuonna 2023 toteutetussa kyselyssä alueen vahvuuksiksi tunnistettiin muun muassa luonnonläheisyys ja hyvät ulkoilureitit. Kehittämistoiveita esitettiin palveluiden monipuolistamisesta ja liikenneyhteyksien parantamisesta. Alueen asemakaavoitus on juuri alkanut, ja se ohjaa tulevaa suunnittelua sekä kehittämistä.

Suunnittelussa huomioidaan alueen kulttuurihistoriallinen arvo sekä maisema- ja luontoarvot. Oittaan kartano ja mahdollisesti muita rakennuksia suojellaan. Kehityksen myötä Oittaan palvelut ja tunnettuus voivat parantaa alueen vetovoimaa ja vähentää Nuuksion ruuhkia.

Espoon kaupunki kutsuu alueen käyttäjät, asukkaat ja yritykset mukaan keskusteluun, jotta Oittaan kehittäminen vastaisi mahdollisimman hyvin eri sidosryhmien tarpeisiin.