Espoon nuoret rakentavat 600 linnunpönttöä lintujen pesäpaikkapulaan

Espoon liikennepolitiikassa alkaa näkyä selvä kuvio: kaupunki ei vain rakenna ja korjaa, vaan ohjaa myös sitä, missä, millä ja millaisin ehdoin liikutaan. Se on tarpeellinen suunnanmuutos kasvavassa kaupungissa, jossa katutilaa ei voi jakaa kaikille rajatta.

Konkreettisin muutos on maksullisen pysäköinnin laajeneminen. Matinkylässä ja Kilossa maksu otettiin käyttöön syyskuussa, ja Tapiolassa sekä Otaniemessä uudet merkit tuovat maksullisuuden lokakuussa. Hinta on vyöhykkeestä riippuen 2,5 tai 3,5 euroa tunnilta. Autoilijalle tämä on suora kuluerä, eikä sitä tarvitse kutsua viihtyisyyshankkeeksi. Samalla hinnoittelu voi vähentää pitkäaikaista pysäköintiä alueilla, joilla tilaa tarvitaan myös asiointiin ja palveluihin.

Espoo on lisäksi lisännyt kevään ja kesän aikana 150 sähköpotkulautojen pysäköintipaikkaa. Nyt merkittyjä alueita on noin 200. Tämä näyttää pieneltä, mutta on arjessa konkreettinen parannus, jos laudat eivät jää kulkuväylille.

Nollapäästövyöhykkeet kuorma- ja pakettiautoille ovat vasta kaupungin esitys, samoin koulukatujen mahdollinen käyttöönotto. Niitä ei pidä myydä toteutuneina päästö- tai turvallisuushyötyinä. Erityisesti yrityskuljetusten kustannukset ja vyöhykkeiden rajat ovat vielä auki.

Keilaniemen ja Länsiväylän siltatyö, joka alkaa lokakuussa 2026, muistuttaa, ettei infrastruktuurista ole luovuttu. Mutta sujuvuutta ei enää yritetä ostaa pelkillä silloilla. Seuraavaksi on nähtävä nollapäästövyöhykkeiden tarkat rajat ja niiden ehdot kuljetusyrityksille.